Life

Paljon on viikon aikana kerenny tapahtua. En voi millään tajuta, että olen ollu täällä vasta niin vähän aikaa.
Eilen lähti ekan viikon puhuja Derek takas kotiinsa hawaijille ja se oli yllättävän surullista. Kaikkien mielestä se oli vain niin hyvä puhuja ja sillä oli niin mahtavia ja erikoisia juttuja, että kai tuota nyt ois ainaki toisen viikon kuunnellu! Hän on matkustanu suunnilleen kaikissa maailman maissa ja Suomessaki kävi 2003 Loren Cunninghamin kans, joka on siis koko YWAMin perustaja. He on kai jotain perhetuttuja. Loren on kuulemma tosi kiinnostunu kaikista kulttuureista ja maista ja ois todennäkösesti tienny jonku mielenkiintosen yksityiskohan Muoniostaki, koska se on niin syrjässä oleva paikka, sanoi Derek.

Alotan epäloogisen järkevästi nyt viime päivistä, enkä suinkaan viikon alkupään päivistä. Eilen käytiin kaupugilla syömässä ja illalla katottiin Starwars ja katoin sen ekaa kertaa! (Ei kyllä hajuakaan, että mikä niistä se oli. Ootin koko ajan "Luke I'm your father" kohtaa, mutta ei sitä tullu.)

Nyt on jalkapohjat vähän arat, koska käytiin kävelemässä One Tree Hillillä, mistä tuo ylempi kuvaki on, ja kävelin tietysti lähes koko ajan avojaloin. Tehtiin siis kivistä tuo muodostelma, mikä tuossa kuvassa on. Tuolla kuopassa oli ihan sikamaisen kuuma, ko ei tullu tuulta ja aurinko vain porotti. Porottamisesta puheen ollen, melkein kaikille näistä porot on jotain todella erikoisia ja taianomasia eläimiä ja mulle kuittaillaan koko ajan siitä, että syön poroa! Erikoista.
Näin myös ekaa kertaa Rugbya livenä, ko nämä meän miehet pelas sitä siellä puistossa. Se oli aika brutaalin näköstä.

Yks päivä käytiin tuossa kadun toisella puolella kahvilla. Siellä on siis King's Kids, missä on tällä hetkellä lähinnä Brasilialaisia opettelemassa englantia. En tiiä tarkalleen, mikä se paikka on.
Siellä opeteltiin tekemään Haka, mikä on Maorien sotatanssi tai vastaava. Meille tehtiin se, ko oli tervetuliaisjuhla ja se on JÄÄTÄVÄ! Ne vetää semmosen hurjistuneen ilmeen kasvoille ja laulaa ja huutaa sen ja se on super vaikuttava, mutta samalla siinä ei oikein tiä miten päin olis, koska tulee tosi lumoutunu olo ja vain tuijottaa, mutta ei kuitenkaan sais tuijottaa silmiin, niitä jotka tanssii ja laulaa!

Muistaakseni keskiviikkona käytiin meren rannalla kastamassa meistä kaks tyyppiä ja syötiin Fish and Chipseja. Ne oli ihan hyviä, mutta on tosi huvittavaa, miten Uus Seelantilaiset luulee, että niillä on paljon kansallisruokia ja vastaavia, mutta oikeasti kaikki on Englannista tai jostain muualta! Mullekki ne vain vouhotti niitä kaloja ja pottuja ja meinasin sanoa, että ne on oikeastaan kyllä Englannista, mutta sanoinki sitte vain, että nevermind, etten ois loukannu niitä. He.

Aamulla köytiin toista kertaa Life-kirkossa. Tänään se oli niin täynnä porukkaa, että vaikka tiivistettiin, niin ei todellakaan kaikki mahtunu istumaan, vaan osa oli käytävällä ja aulassa. Siellä on aika rento meininki ja kirkon jälkeen on aina kahvia ja jotain syötävää tarjolla ulkopuolella.

Täällä on nyt ihanan hiljasta ja rauhallista, ko Samoalaiset viikonloppuvieraat lähti. Ne oli täällä kaks yötä ja ekana yönä kukaan meistä ei saanu kunnolla nukuttua niitten takia, niin viime yönä sitte noudatettiin Jeesuksen ohjetta ihan kirjaimellisesti, eli "otettiin sänkymme ja käveltiin".